Hankkeen esittely

Tornio Manga LNG -hanke

Suomalaiset teollisuusyritykset Outokumpu ja Ruukki Metals, energiayhtiö EPV Energia sekä kaasuyhtiö Gasum selvittävät nesteytetyn maakaasun hyödyntämistä teollisuuden prosesseissa, energiantuotannossa ja laivaliikenteessä. Tornio ManGa LNG–hanketta kehittävän Manga LNG Oy:n tehtävänä on valmistella LNG-terminaalin rakentamista, kaasun hankintaa ja logistiikkaketjua varten tarvittavat sopimukset.

Suunnitelman mukaan Tornion Röyttän terminaaliin rakennetaan LNG-laivojen vastaanotto-, purku- ja bunkrausasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi 50.000 m³:n varastosäiliö. Kaasun jakelua varten rakennetaan putkisto Röyttän teollisuusalueelle ja autolastausterminaali LNG-säiliöautoille. Torniosta nesteytetty maakaasu kuljetetaan säiliöautoilla tai junilla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin asiakasterminaaleihin ja kulutuskohteisiin.

Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2014 kuluessa. Terminaalin rakentaminen toteutetaan vuosina 2014 – 2018 ja LNG:n jakelu Tornion terminaalista alkaa vuoden 2018 aikana. Terminaalin tekninen perussuunnittelu valmistui helmikuussa 2013. Terminaalin kustannusarvio on noin 100 milj. euroa. Terminaalin kokonaisurakkakilpailu (EPC) käytiin vuoden 2013 aikana ja terminaalin rakentajaksi valittiin Wärtsilä.

Tornio ManGa LNG käynnisti LNG hankintoihin ja logistiikkaan keskittyvän yhteistyön Gasum Oy:n kanssa huhtikuussa 2013. Yhteistyötä jatketaan hankkeen kehitysyhtiössä. Yhteistyöllä pyritään saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä ja parantamaan LNG:n toimitusvarmuutta Pansion ja Tornion LNG terminaaleihin. Laivakuljetuksiin suunnitellaan yhteisyritystä LNG -säiliölaivoja operoivan varustamon kanssa. Laivakoko tulee olemaan 18 500 m3.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistui elokuussa 2013 ilman merkittäviä sidosryhmien tai viranomaisten huomautuksia.

Nesteytetyn maakaasun avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa ja siten vähentää merkittävästi hiukkas-, NOx-, SOx- ja hiilidioksidipäästöjä nykyiseen verrattuna. Teollisuus on kaasun suurin käyttäjä, mutta rakentamalla riittävän suuri varastokapasiteetti, voidaan parantaa koko Perämerenkaaren meriliikenteen valmiuksia vastata vuonna 2015 voimaan tulevien rikkipäästörajojen asettamiin haasteisiin tarjoamalla nesteytettyä maakaasua myös laivojen polttoaineeksi.